Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisissa 8.11.2023
Ensi viikolla valtuusto päättää vuoden 2024 käyttömenoista ja investoinneista. Tiedossa on puhetta, äänestyksiä ja päätöksiä, asioista, joista monet ovat olleet esillä pitkin syksyä kuten alakoulujen palveluverkko. Meillä on hyviä ja erikokoisia kouluja, joilla on omat vahvuutensa. Tärkeää on monimuotoinen palveluverkko, eri puolella kaupunkia täytyy olla myös pienempiä kouluja niille lapsille, joille isommat yksiköt ovat eri syistä johtuen liian haastavia. Alakoulut koetaan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden luojina ja se on näinä aikoina tärkeää.
Kouluikäisten lasten määrä Suomessa kuitenkin vähenee ja vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu siihen varautuminen. Nyt tehdään hommia lapsiperheiden saamiseksi, jotta oppilasmäärien vähenemiseen sidotut koulujen lakkauttamisten ehdot eivät täyty.
Alakoulut koetaan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden luojina ja se on näinä aikoina tärkeää.
Sitten Solvik. Kunnan omaa varhaiskasvatusta täydentää meillä yksityiset palveluntuottajat ja se on erinomainen järjestely. Taloudellisesti Solvikin uuden päiväkodin investointivastuun siirtäminen kaupungilta yksityiselle palveluntuottajalle olisi järkevintä. Tässäkin täytyy kuitenkin tarkastella kokonaisuutta. Alueelle ei jäisi yhtään kunnallista päiväkotia ja palvelusetelipäiväkotien osuus nousisi valtakunnallisestikin korkeaksi, noin 30 prosenttiin. Siinä on omat riskinsä, sillä kunnan tehtävänä on kuitenkin kaikissa tilanteissa varhaiskasvatuksen järjestäminen. Solvikin päiväkodissa on tehty myös pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota on tärkeää arvostaa.
Talvi on lähestymässä ja luistimia kaivellaan varastoista. Jatkuvasti muuttuvissa sääolosuhteissa ulkokenttien jäädyttäminen on viime vuosina ollut haasteellista. Pitkään toivottu tekojäärata voisi tuoda tilanteeseen helpotusta niin koululaisille, innokkaille korttelikiekkopelaajille kuin kaikenikäisille luistelunharrastajille. Pullerille sijoitettuna se samalla alentaisi jalkapallon tekonurmen lämmityskuluja.
Liikuntaan satsaamisessa muistetaan arkiliikunnan tärkeys. Lautakunnan tavoitteen mukaan 80 prosenttia oppilaista pyöräilee tai kävelee alle kolmen kilometrin pituiset koulumatkat ja se edellyttää väylien talvikunnossapitoa. Hurjalta näytti viime viikolla kaikenikäisten pyörillä ja rattailla tarpominen. Ensi vuonna tehdään vihdoinkin talvikunnossapidon priorisoinnin kriteerit ja suunnitelmat.
Kirjoittaja on valtuutettu (vihr.), Hämeenlinna.