Vastine Sirkka-Liisa Anttilan aliokirjoitukseen. Lähetetty Hämeen Sanomiin 15.11

Sirkka-Liisa Anttila otti Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla 14.11. kantaa Venäjä-politiikkaan ja vaati tiivimpiä kahdenvälisiä suhteita kauppapoliittisista syistä.

Hiipuneen Venäjän-viennin maataloustuottajille aiheuttamat ongelmat ovat merkittäviä ja ne on otettava vakavasti, mutta Venäjän ja lännen kiristyneitä suhteita ei ratkaista kahdenvälisesti. Pakotteet on asetettu vastavoimaksi Putinin aggressiivisille ulkopolitiikalle, eikä Suomen tai minkään muunkaan EU-maan pidä irrottautua EUn yhteisestä pakotepolitiikasta omien lyhyen aikavälin taloudellisten etujen hyväksi.

Anttila kirjoittaa: ”EU:n jäsenmaista osalla on historiasta johtuen kielteinen suhtautuminen Venäjään, mikä ei ainakaan helpota ratkaisujen löytämistä.” Juuri tätä Putin haluaa: kääntää huomion Ukrainasta Baltian, Puolan ja muiden EU:n itäisten jäsenvaltioiden väitettyyn venäläisvastaisuuteen. Kun Anttila lisäksi epäilee, että Ukrainan ”nuori demokratia kompastelee helposti kokemuksen puutteessa” ja luottaa liikaa lännen apuun, Kremlin propagandakoneisto on onnistunut: Krimin laiton valtaus ja Itä-Ukrainan peitellyt sotilasoperaatiot ovatkin ainakin osittain lännen omaa syytä.

Tätä tulkintaa pitää päättäväisesti vastustaa. Ukrainan kriisi ei ole Ukrainan, EU:n tai Yhdysvaltojen syy. Venäjä ei myöskään ole konfliktissa tasavertainen osapuoli eikä varsinkaan uhri. Kriisiä ei ratkaista painamalla taustalle sen todelliset syyt.

Venäjän tehokkain ase sen itse käynnistämässä vastakkainasettelussa on EU:n poliittinen hajanaisuus. Putinin hallinto onkin pyrkinyt systemaattisesti hyödyntämään tätä heikkoutta pyrkimällä houkuttelemaan EU-maita pois yhteisestä rintamasta ja rakentamaan juuri niitä Anttilan kaipaamia kahdenvälisiä suhteita. Tähän se pyrkii käyttämällä keppiä ja porkkanaa, taloudellisia etuja ja enemmän tai vähemmän suoria sotilaallisia uhkauksia.

Tätä peliä Suomi ei saa suostua pelaamaan.

Kaikkine puutteineenkin EU on liberaalien demokratioiden liitto, jonka perusarvoihin kuuluvat ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaa tiedonvälitys ja vähemmistöjen oikeudet. Venäjä-suhteissa on nyt ensiarvoisen tärkeää tukea sitä venäläistä kansalaisyhteiskuntaa, joka jaksaa seistä näiden periaatteiden takana omassa maassaan.

Kauppapolitiikka on tärkeää, mutta periaatteet vielä tärkeämpiä.

Teppo Heiskanen

eduskuntavaaliehdokas (vihr)

Andrei Sergejeff

FM, tietokirjailija