Kirjoitus lähetetty Hämeen Sanomiin 23.11.2014

Hämeen Sanomissa on viime viikkoina kirjoitettu Venäjä-pakotteista: Sirkka-Liisa Anttila vaati 14.11. tiivimpiä kahdenvälisiä yhteyksiä kauppapoliittista syistä, Toivo Tammisalo piti 18.11. Putinin nostamista suurvaltajohtajaksi EU:n etuna ja Pauli Laine haluaa kirjoituksessaan 22.11. purkaa pakotteet.

Pakotteet on asetettu vastatoimeksi Venäjän aggressiivista etupiiriajattelua vastaan. Venäjän propagandan tarkoitus on lyödä kiilaa pakoterintamaan. Tätä peliä Suomi ei saa suostua pelaamaan.

Venäjä ei ole uhri, vaikka se niin haluaa asian esittää. Kriisin syy on Venäjän halu laajentaa valtapiiriään ja kirjoittaa kansainvälinen turvallisuupoliittinen järjestys uusiksi. Kriisiä ei ratkaista painamalla tosiasioita taka-alalle.

Ukraina halusi lähempiä suhteita länteen ja tämän kehityksen Venäjä halusi katkaista. Itsenäisillä valtioilla on oikeus päättää ulkosuhteistaan ja liittoutumisistaan (tai liittoutumattomuudestaan) itsenäisesti. Tämän oikeuden puolustaminen on Suomen etu, joka ajaa taloudellisten etujen edelle.

Kauppapoliittisten hyötyjen hakeminen tässä tilanteessa ei ole vastuullista: kun Euroopan rajoja vedetään uusiksi panssarein, ongelman ydin ei ole maidonvienti.

Kahdenvälisiä suhteita Venäjään tarvitaan edelleen, mutta niitä ei pidä ylläpitää Venäjän ehdoilla. Venäjä-suhteissa on nyt ensiarvoisen tärkeää tukea sitä venäläistä kansalaisyhteiskuntaa, joka jaksaa seistä demokratian periaatteiden takana omassa maassaan.

Puolueettomuus ei ole vaihtoehto, jos toisella puolella on autoritäärinen voimapolitiikka. Toisella puolella taas on länsimaisten demokratioiden yhteisö. Suomi kuuluu jälkimmäiseen eikä ole kovin suomalaista livetä rintamasta, kun taistelu kovenee.

Teppo Heiskanen

yrittäjä, eduskuntavaaliehdokas (vihr)

Andrei Sergejeff

FM, tietokirjailija