Kirjoitus lähetetty Hämeen Sanomiin 8.2.214

Eduskunnan enemmistö pitää venäläisen ydinreaktorin rakentamista Pyhäjoelle yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena. Hankkeen puolustajien mielestä päätös on puhtaasti talouspoliittinen, eikä se liity ulko- tai turvallisuuspolitiikkaan. Heti perään pääministeri Stubb puhuu omilleen: ”Ulkopolitiikassa vastakkain ovat vanha suomettuneisuus ja harmaa vyöhyke sekä avoin, kansainvälinen, EU:hun sitoutunut, uusi linja.”

Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi.

Jos venäläisen ydinreaktorin tilaamista tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa pidetään EU:hun sitoutuneen uuden linjan mukaisena, eletään kummallisessa kuplassa. Maailman reaktio oli selvä: läntiset mediat ihmettelivät suureen ääneen, mitä ihmettä siellä Suomessa oikein puuhataan. Sen sijaan Venäjän mediat riemuitsivat ja tulkitsivat päätöksen Suomen irtiotoksi pakoterintamasta.

Suomen ulkopuolella ei kukaan usko, että Fennovoima olisi turvallisuuspoliittisesti neutraali hanke. Se siirtää rajusti Suomea EU:n yhteisrintamasta kohti Venäjän taloudellista ja poliittista etupiiriä – kohti sitä harmaata vyöhykettä, josta Stubb itse varoitti.

Jos nyt lähdetään hakemaan Brysselistä korvausta pakotteiden aiheuttamista tulonmenetyksistä, ei pidä ihmetellä penseää vastaanottoa. Ei pidä myöskään yllättyä, jos Nato ottaa askeleen taaksepäin Suomi-suhteessaan.

Teppo Heiskanen

eduskuntavaaliehdokas (vihr)

Andrei Sergejeff

tietokirjailija