Meillä on Hämeenlinnassa paljon tehtävää kunnan rakennusten sisäilma-asioiden kuntoon laittamiseksi. Tulin siitä vakuuttuneeksi, kun osallistuin äskettäin kaksi-iltaiseen Sisäilma kuntoon kunnissa -kurssille. Ensimmäinen ilta keskittyi sisäilmaoireisiin ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla ja toinen rakennuksiin Valtakunnallisten hometalkoiden ohjelmapäällikön Juhani Pirisen johdolla. Valtakunnalliset hometalkoot oli ympäristöministeriön vetämä ohjelma. Kurssilla käsiteltiin siis seurauksia ja syitä, tässä järjestyksessä. Erityisen tärkeällä sijalla oli ratkaisujen etsiminen.
Mitä opin?
Minulla on omakohtaista kokemusta sisäilmaongelmista, ei-hämeenlinnalaisilta työpaikoilta, ja olen seurannut läheltä hämeenlinnalaisten koulujen ongelmia. Silti opin monta uutta asiaa. En esimerkiksi tiennyt, että usein on tapana hyväksyä tietty määrä oireilua. Raja-arvona käytetään jopa 20 prosenttia rakennuksen käyttäjistä. Terveissä taloissa vastaavia oireita on noin 5 prosentilla.
Opin myös, että sisäilmamittaukset ovat turhia, niillä ei ole yhteyttä oireiden eikä rakenteissa olevien ongelmien kanssa. Viranomaisohjeet eivät myöskään ole koskaan suositelleet tiivistämistä sisäilmaongelmien korjaustoimenpiteinä.
Opin myös, että sisäilmaongelmia on kaikissa maissa, mutta ongelmien korjaamisessa olemme esimerkiksi Ruotsia 10-15 vuotta jäljessä. Kuulin myös kehuja Jyväskylän tavasta ottaa ongelma haltuun.
Mitä kunnat voivat tehdä?
Tiivistän kurssin ratkaisukeskeisen annin 10 kohdan toimintaohjeeksi, jolla päästään hyvään vauhtiin ongelman haltuunotossa.
1. Nimetään sisäilma-asioista vastaava henkilö kaupungin organisaatioon ja perustetaan kaupungille moniammatillinen sisäilmatyöryhmä.
2. Ollaan avoimia ja rehellisiä.
3. Tehdään vuosittain kaikissa kouluissa ja työpaikoilla pätevä sisäilmaoirekysely, esim. THL:n kysely on sellainen. Kyselyllä saadaan selville ongelmakohteet ja pystytään seuraamaan korjausten onnistumista.
4. Siirretään oireilevat pois oireita aiheuttavista tiloista – heti.
5. Asetetaan maksimitaso oireilevien henkilöiden määrälle: hyvä taso on alle 10 %.
6. Kun oireita ilmaantuu, selvitetään mikä rakennuksessa on vikana. Syy löytyy, kun käytetään päteviä ja kokeneita asiantuntijoita. Ei ajatella, että syy on oireilevissa ihmisissä: Se ei ole!
7. Teetetään karkea korjaussuunnitelma, jonka perusteella voidaan arvioida kustannusten suuruusluokka. Arvioidaan myös uuden rakentamisen kustannukset. Otetaan arvioinneissa huomioon rakennuksen koko elinkaari.
8. Päätetään vaihtoehtojen vertailun perusteella, kannattaako korjata vai rakennetaanko uutta.
9. Noudatetaan viranomaisohjeita korjauksissa ja rakentamisessa.
10. Edellytetään hyvää rakennustapaa urakoitsijoita: sisällytetään asia tarjouspyyntöihin.
Hämeenlinna on rypenyt erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien kanssa, kuten suurin osa Suomen kaupungeista. Siirtoja eteen ja valitettavasti myös taakse on otettu. On korjattu ja rakennettu uutta, välillä myös uutta sutta. 10 kohdan listasta ehkä eniten on kiinnitetty huomiota kohtiin 7 ja 8, on menty raha edellä. Olisi aika ottaa käyttöön myös muut kohdat ja olla systemaattinen ja avoin. Tällä hetkellä esim. kaupungin nettisivuilla asiasta tiedotetaan erittäin suppeasti (http://www.hameenlinna.fi/sisailma/).
Kyse on ihmisistä, ei rakennuksista
Loppujen lopuksi tässä ei kuitenkaan ole kysymys rakennuksista vaan ihmisistä. On hyvä pitää mielessä, että oireilevat ihmiset ovat kovilla. Fyysiset oireet hankaloittavat arkea ja suorituskykyä. Psyykekin on kovilla jo pelkän terveyden horjumisen takia puhumattakaan mahdollisesta syyllisyydestä ja epäilyistä, että oireet ovat psyykkisiä. Oireet voivat johtaa sosiaalisen elämän kaventumiseen.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että oireilevat ihmiset otetaan tosissaan ja heitä kohdellaan kunnioittavasti. Paras osoitus siitä on se, että asia hoidetaan niin, että jatkossa tilat ovat terveet. Oireilevien määrä tuppaa kasvamaan altistusajan lisääntyessä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat korjataan, sitä useampi säästyy terveyden menetykseltä.
Merja Saarinen
Hämeenlinnan vihreät ry:n puheenjohtaja