Sana palveluverkko esiintyi Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokouksessa ensimmäisen kerran syksyn aikana jo sivulauseissa. Kunnolla se otettiin esille marras-joulukuussa, jolloin teimme budjettivalmistelua valtuustolle. Palveluverkkokokonaisuus kattaa siis kaupungin tarjoamat palvelut ja niiden rakennukset koko kaupungin alueella. Lautakunta on käsitellyt asiaa päiväkotien, koulujen, kirjastojen, taiteen ja liikunnan näkökulmasta.
Viime vuosina palveluverkko on ollut päätösteon kohteena useaan otteeseen. Eikä ihme, sillä tälläkin hetkellä yli 1500 lasta ja nuorta viettää päivänsä väistötiloissa. Tällä kertaa se haluttiin avata nimenomaan kokonaisuutena, kustannusten selkeän nousun jälkeen, ja josta kaupunginhallitus tekee selkeän kokonaispäätöksen. Marraskuun lautakunnan kokouksessa asiaa valmisteltiin toivomiemme periaatteiden mukaan, ja samalla äänestettiin myös siitä tulisiko pari vuotta sitten tehty lukiopäätös jättää pois koko selvityksestä. Itse olin valmis avaamaan täyden kokonaisuuden tarkasteluun, sillä lukioasia koskee myös yläkoulujen sijaintia. Näin selvitys voitaisiin tehdä mahdollisimman monipuolisesti, kun kaikki rakennukset ovat tarkastelun kohteena.
Tammikuussa 2018 viranhaltijat esittelivät selvityksen ensimmäisen osan niin meille päättäjille, kuin myös asukkaillekin. Selvitykseen oli koottu kattavasti eri vaihtoehtoja kaikista kaupungin yksiköistä. Asukkaille pidettiin monipuolinen asukasilta, ja kaupungin verkkosivuille avattiin palautelomake näkökulmia ja palautteen vastaanottamista varten. Helmikuussa pidimme oman asukasillan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan palveluverkosta. Kävimme myös lautakunnan kanssa tutustumassa eri kohteisiin ja pidimme monta muutakin iltakoulua. Keskustelimme, pohdimme vaihtoehtoja ja kuuntelimme asukkaita, sekä toki myös lapsia ja nuoria. Itse tilojen käyttäjille tehtiin lapsivaikutusten arviointia ja nuoret jättivät oman mielipiteensä ehdotuksista. Maaliskuun alkuun mennessä osa selvityksen ehdotuksista olikin hylätty, tilalle oli tullut uusia avauksia ja myös vanhoja aiemmin puheissa olleita. Palveluverkkoselvitys eli siis koko ajan palautteiden ja kysymysten mukana.
Maaliskuussa viranhaltijat tekivät ehdotuksen uudeksi palveluverkkoratkaisuksi päiväkotien, koulujen, lukioiden, taiteen, kirjastojen ja liikuntapaikkojen osalta. Suurimmaksi puheenaiheeksi talven aikana nousi odotetusti lukiot ja yläkoulut. Tämä oli toki ymmärrettävää ja odotettavissa, sillä ovathan kaikki keskustan alueen yläkoulut tällä hetkellä väistötiloissa. Niiden ohella eniten keskustelua sai aikaan Ortelan, Miemalan, Alvettulan ja Myllymäen koulujen tilanteet. Me vihreät olemme olleet koko ajan ollut mahdollisimman monipuolisen palveluverkon kannalla, sekä pyrkineet ottamaan huomioon lähikoulujen erilaisten ja eri kokoisten koulujen tarpeellisuuden ympäri kaupunkia. Toki päätöksissä vaikuttaa myös raha, mutta on myös tutkittu että lapsen itse kävellen tai pyöräillen kulkema koulumatka tukee lapsen oppimista koulupäivän aikana.
Lukioiden kannalta päätöksenteko asettui hankalaan ajankohtaan. Laskelmissa aiemmin päätetty yhden lukion malli on kuitenkin osoittautunut aiemmin laskettua kalliimmaksi, ja Lyseon lukion rakennus tulisi peruskorjata pikaisesti joka tapauksessa. Siispä kaiken niiden eri laskelmien, kaupunkilaisten mielipiteiden ja viranhaltijoiden selvitysten jälkeen minä ja muu Vihreä valtuustoryhmä päättyi kannattamaan viranhaltijoiden esitystä, jossa kaupungissa säilyisi kaksi lukiota. Kaurialan yläkoulu saisi tällä päätöksellä uuden koulun vanhalle tontilleen, ja Kaurialan lukio itsessään pysyy käytössä hyvin vielä vuosia.
Yhden lukion mallissa taas molemmat nykyiset lukiorakennukset tulisi muuttaa yläkouluille, joka on kallista. Erityisesti näiden vanhojen rakennusten tarvitsemat erityisluokat (käsityöluokat, kotitalous yms) ovat hintavia, joista tulee selkeästi lisähintaa koko pakettiin. Lisäksi yhden lukion mallissa keskustaan jäisi vain yläkouluja, muiden nuorten viettäessä päiväänsä Poltinaholla ja Visamäessä. Tämä näivettäisi keskustaa vielä entisestään.
Kahdessakin lukiossa on toki haasteensa. Siinä Lyseon yläkoulu jäisi pysyvästi Verkatehtaalle. Arxin talo kaipaa remonttia joka tapauksessa, ja samalla siinä voitaisiin huomioida myös yläkoulun päiväkäytön tarpeet. Itse monipuolisena Verkatehtaan käyttäjänä näen hyötyä siitä, että taloa ja sen eri osia käytettäisiin monipuolisesti, ja koululaisia voitaisiin ottaa mukaan talon kulttuurituotantoon.
Jo pitkään uutta rakennusta odottanut Hämeenlinnan Yhteiskoulun (HYK) yläkoulu ansaitsee myös täysin uuden rakennuksen. Selvityksessä sinne kaavailtiin niin Ortelan koulua, kuin myös Sairion päiväkodin lapsiakin. Nämä molemmat saatiin kuitenkin suljettua päätöksestä ulos, ja Sairion päiväkotia suunnitellaan nyt laajennettavaksi, painottaen toimintaa samalla luontopäiväkodiksi. Uuden yläkoulun lisäksi Hätilän alue kaipaa kipeästi myös liikuntapaikkaa. Lautakunnan lopullisessa päätöksessä koulun alueelle suunnitellaan koko aluetta palvelevaa liikuntakeskusta, sekä myös paikkaa kirjastolle. Äänestyksen jälkeen lautakunnan päätöksestä poistettiin myös kokonaan Ortelan oppilaiden laskeminen mukaan uuden koulurakennuksen mitoitukseen. Näin Ortela saa jatkaa nykyisellä sijainnillaan.
Asioista oli keskusteltu pitkään jo ennen virallista kokoustakin. Silti itse virallisessa kokouksessa nousi kuitenkin esiin asioita, joista osa kirjattiin myös virallisiksi päätöksiksi. Esimerkiksi yhteistuumin lautakunta päätti kannattaa Siirin uuden päiväkotitontin määrittämistä sellaiseksi, että siihen mahtuisi myös alakoulun toimintoja. Miemala taas päätettiin pitää yksissä tuumin vielä koulukäytössä ja uusi vuoropäiväkoti mahtuisi hyvin Seminaarin koulun tontille. Sen sijaan kokouksen lopussa tiukimmat äänestykset käytiin Alvettulan päiväkodin ja koulun tilanteesta. Pieni päiväkoti ja kyläkoulu hävisivät molemmissa äänestyksissä niukasti, ja näin ollen niitä uhkaa nyt lakkautus. Minä ja Vihreä valtuustoryhmä kannattivat molempien jatkotarkastelua vielä vuoteen 2020-21, ja päätöstä vasta sen jälkeen.
Kokonaisuutena palveluverkkoselvitys oli laaja. Moni olisi kaivannut sen seuraksi vielä palapeliä erilaisista väistövaihtoehdoista. Koska itse selvityskin tehtiin tiukassa aikataulussa, ymmärrettävistä syistä väistötilojen selvitys tulee vasta seuraavassa vaiheessa. Olen itse tyytyväinen koko valtuustoryhmämme toimintaan prosessin aikana, ja myös kuntalaisten aktiivisesti lähettämiin palautteisiin. Keskustelua syntyi, ja esitykseen jäi moni kuntalaisten toivoma kohta.
Viralliset päätökset tehdään kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen sihy lautakuntana palaa asiaan vielä investointiohjelman tiimoilta. Ja kävi hallituksen päätöksessä kuinka tahansa, on tärkeä pysyä päätetyissä ratkaisuissa. Tärkeintä on nyt saada lapset ja nuoret pois väistötiloista turvallisiin ja toimiviin, sekä toki pitkäikäisiin rakennuksiin.
Veera Jussila
Vihreä valtuutettu
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen