Maailman globaalit haasteet – kuten ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen – ovat jatkuvasti esillä mediassa. Ilmastonmuutosteemat ovat viikoittain ja välillä lähes päivittäin uutisissa. Milloin Australiassa palaa, Etelä-Suomessa odotetaan turhaan talvisäitä tai tutkijat toteavat ilmastonmuutoksen etenevän aiempaa tiedettyä nopeammin.

Tämä heijastuu myös nuoriin. Nuorisobarometri 2018:n mukaan maailman tulevaisuuteen suhtautuu optimistisesti vain 32 % nuorista. Monet nuoret kokevat turvattomuutta suhteessa maailmanlaajuisiin uhkiin: ilmastonmuutokseen ainakin melko paljon 67 % vastanneista. Ilmastonmuutos on yleisin kaikista kysytyistä epävarmuuden lähteistä.

On aivan poikkeuksellista, miten lasten ja nuorten huoli on noussut maailmanlaajuisesti näkyviin. Greta Thunbergin käynnistämä koululaisten ilmastolakkoliike kansainvälistyi nopeasti ja sille on ollut selkeä kysyntä. Nuoret haluavat päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja meidän tulee kuunnella heitä. Eivät nuoret halua maksaa meidän ilmastovelkaamme, sopeutua jatkuviin ja voimistuviin sään ääri-ilmiöihin tai nähdä valtioiden hukkuvan veden alle. 

Hämeenlinnan hiilineutraalisuusohjelma on nyt hyväksytty, eikä valitettavasti yhtään liian aikaisin. Hiilineutraalisuustavoitteessa emme tavoittele Suomen kärkeä. Suomessa on yli 70 Hinku-kuntaa (hiilineutraalisuutta tavoittelevaa kuntaa) ja neljä maakuntaa, joilla on tavoite 80 % päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä. Meidän ohjelmassa tavoitevuosi on viisi vuotta myöhemmin, eli 2035. Hinku-maakuntia löytyy Kanta-Hämeen naapureista, kun sekä Pirkanmaa että Päijät-Häme ovat kokonaisina maakuntina sitoutuneet tavoittelemaan edellä mainittua päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on meille kanta-hämäläisinä seuraava haaste.

Hämeenlinnan hiilineutraalisuusohjelmassa on paljon toimenpiteitä, mutta täydellinen lista se ei ole. Pikaisesti tarvitsemme vielä tarkempaa tietoa hiilivarastoista ja -nieluista sekä suunnitelmaa ja ehdotusta päästöjen kompensoinnista.

Ohjelman merkitys tulee näkyviin ja kunnolla testiin tulevassa päätöksenteossa. Miten vahvasti tavoitteet pysyvät mielessä talousarviokeskusteluissa? Syitä pitää ne mielessä on riittävästi. Monet sijoittajat ja rahoittajat ovat myös jo tarkkoja siitä, millaisiin hankkeisiin rahansa laittavat. 

Me voimme tehdä hiilineutraalisuusohjelmastamme kaiken päätöksenteon perustan. Voimme miettiä rakentamisen uudelleen, sijoittaa Joutsen-merkittyihin kouluihin ja päiväkoteihin, tarjota lapsille ja nuorille maksuttomia joukkoliikenteen Waltti-kortteja tai kierrättää enemmän kuin muualla. Me voimme tehdä tästä juuri niin kunnianhimoista ja vetovoimaista kuin itse haluamme. Toivottavasti keskitie ei riitä, sillä pystymme kyllä parempaankin.

Meille luottamushenkilöille ja asukkaillekin on tärkeää viestiä tavoitteista ja toimista jokaisen päätöksen yhteydessä. Kuinka paljon päätöksenteossa oleva kaavaluonnos tai rakennushanke tuottaa päästöjä ja miten hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää? Voimme tuoda hiilineutraalit tavoitteet hankintasuunnitelmiin, osaksi kilpailutusten kriteerejä tai ihan arkisten päätösten tueksi. Mitä enemmän päätösten hiilijalanjäljestä ja päästöjen vähentämisestä kerrotaan jo esityslistoilla, sen paremmin teema päätyy puheisiin, uutisiin ja tavallisten kaupunkilaistenkin tavoitteiksi. Sekä tietenkin palveluja ja tuotteita tarjoavien yritysten tekemisiin. 

Veera Jussila, Vihreän valtuustoryhmän pj.

Päivi Sieppi, Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjausryhmän jäsen