Kirsi Ojansuu-Kauniston ryhmäpuhe Hämeenlinnan valtuustossa 13.6.2016
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja yleisö!
Erinomaista, että tilinpäätös on positiivinen, mutta kun se on saavutettu kertatuloista – mm.vuokratonttimyynneistä – hyvänolon tunteeseen ei tule tuudittautua.
Rakenteellisia uudistuksia tulee jatkaa niin, että käyttötalous saadaan kestävälle pohjalle. Vihreiden mielestä merkittävä saavutus viime vuonna oli se, että Hämeenlinnan lainakanta supistui. Tätä suunnan muutosta on odotettu pitkään ja nyt sitä tulee jatkaa määrätietoisesti.
Keskityn tässä tiiviissä puheessa tulevaisuuteen, koska heti syksyllä alkaa ensi vuoden budjetin laadinta ja Uusi kunta-ohjelman viimeistely on käsillä.
Evästyksiä näihin molempiin on hyvä nyt antaa, sillä tässä tilinpäätöksessä on ansiokkaasti annettu niihin suuntaviivoja. Siinä on selvitetty viime vuoden tuloksen perusteella tilinpäätöksen vaikutusta ensi vuoden tilausbudjettiin ja arvioitu tulevaa kehitystä. On viisasta, että me valtuutetut saamme tässä yhteydessä arvion merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
Uuden Hämeenlinnan rakentamisen tavoitteeksi on määritelty kolme osa-aluetta:
(1) hyvinvointia edistävä kaupunki, (2) elinvoimainen asumiskaupunki ja
kolmantena (3) resurssiviisas kaupunki.
Meille vihreille keskeistä on se, että resurssiviisauteen sisällytetään muutakin kuin taloudellisia tekijöitä. Nostamme esiin ekologisia tekijöitä ja niille mittareita.
***
Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt konkretisoituneet pakolaistilanteessa.
Kierto- ja kierrätystaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi tulee arkea. Resurssien viisas käyttö on kovaa vauhtia nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi. Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Resurssiviisautta tavoittelevien alueiden kehitystä arvioidaan valtakunnallisesti neljällä resurssiviisauden indikaattorilla, jotka ovat
1) kasvihuonekaasu-/ilmastopäästöt,
2) materiaalihäviöt,
3) ekologinen jalanjälki ja
4) koettu hyvinvointi.
Nämä ovat niiden kahdeksan kunnan indikaattoreita, jotka kuuluvat ” Suomalaiset kestävän kehityksen”-verkostoon, ns. FISU-verkostoon. Hämeenlinna pyrki mukaan verkostoon mutta meitä ei kelpuutettu mukaan siihen, koska Hämeenlinnalla ei ole ilmastotavoitteita.
***
Toinen asia: Olemme aiheellisesti huolissamme Hämeenlinnan väestönkehityksestä.
Onneksi se oli kuitenkin plussaa eli kasvua oli 35 henkeä.
Vihreiden mielestä on positiivistä, että meidänkin kotikaupunkiimme tulee maahanmuuttajia asukkaiksi. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen tulee panostaa määrätietoisesti, niin kuin meillä on tehtykin. Jatketaan sitä , niin saamme monikulttuurisuuden rikkautta Hämeenlinnaan entistä enemmän.
Vastuunsa pakolaiskriisin edessä kantava kaupunki on fiksu ja hyvä kaupunki. Siitä on syytä olla myös ylpeä.
***
Kolmantena asiana nostamme esiin liikenneverkko-asiat:
Aiheellisesti tilinpäätöksessäkin kannetaan huolta liikenneyhteyksien ja pendelöinnin edellytysten heikkenemisestä. VR:n toimissa kuvastuu ajankohtaisella tavalla se, että Hml:n ja koko Kanta-Hämeen edunvalvontaan tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tässä on paljon parantamisen varaa etenkin nyt, kun koko maamme liikenteen infrastruktuuri ja sen hallinnointi on porvarihallituksen suunnitelmien johdosta muutoksen myllerryksessä.
Palvelut ovat keskeinen osa nykyistä ja tulevaa Hämeenlinnaa. Siksi: Palveluiden laadun ja riittävyyden arviointi on entistä tärkeämpää. Emme voi olla tyytyväisiä siihen miten epäjohdonmukaisesti ja poukkoilevasti viime vuosina on palveluverkkoa lasten ja nuorten palveluissa suunniteltu. Tuntuu ettei siellä toimi ennakointi-ja suunnittelupuoli lainkaan.
Kuntaliiton arvion mukaan korjausvelka kuntien rakennuskannassa on n. 5 miljardia euroa, siis noin 15 miljoonaa per kunta. Hämeenlinnassa tämä korjausvelka on jo 3-kertainen, reilut 50 miljoonaa euroa, joten oppi tulee kalliiksi – tässäkin asiassa.
Lisäksi huomionarvoista on se, että meillä täällä kotikaupungissamme oli tänä keväänä yht. 1200 lasta väistötiloissa.
Korjataan kerralla kunnolla ja luovutaan pikkupaikkauksista lomien aikaan. Pidetään rakennukset hyvässä kunnossa jo rakennusvaiheesta lähtien, huolto- ja siivousmenoista leikkaaminen tulee kalliiksi. Olkaamme resurssiviisaita, ei lisää tyhjiä kiinteistöjä vaan nykyisten tehokasta käyttöä.
Me vihreät vaadimme, että päiväkoti- ja kouluverkkoa kehitetään avoimesti yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Suunnitelmista on tiedotettava ajoissa ja valmistelussa on otettava palveluverkko kokonaisuudessaan huomioon. Lukiokysymys osoitti, että tiedonkulussa eri toimijoiden välillä on paljon parantamisen varaa.
Palveluverkon muuttuessa on myös julkisen liikenteen seurattava mukana, resurssiviisaassa kaupungissa on turvalliset, liikkumiseen kannustavat kevyen liikenteen väylät ja kaupunkilaisia palveleva joukkoliikenne.
***
Viimeisenä nostamme esiin valtion toimien ristiriitaisuuden.
Samalla, kun porvarihallitus haluaa saada maamme talouden kuntoon, se asettaa kunnille ansoja. Tilanne, jossa vienti ei vielä vedä, hallitus esittää kunnille kululeikkauksia, laskee valtionosuuksia ja esittää maksujenkorotuksia ratkaisuksi.
Kuitenkin tiedämme, että kotimainen kysyntä on se, joka voi jossain määrin auttaa meitä myös täällä Hämeenlinnassa. Jos me nostamme maksuja hallituksen esityksien mukaan, me syömme niitä edellytyksiä, joita mm.lapsiperheillä olisi varaa paikallisen palvelutoiminnan käyttämiseen. Maksujen nostaminen ja laadun heikentäminen samanaikasesti mm. päivähoidossa, ei ole oikeudenmukaista.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta esitän kiitoksen tarkastuslautakunnalle ja virkamiehille tästä tilinpäätöksestä, se on hyvin tehty. Ryhmämme hyväksyy 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja esittää vastuuvapauden myöntämistä asianosaisille.