Keskustan Etelärannan suunnittelu on ollut kuuma keskustelunaihe jo muutaman kuukauden ajan (ks. HäSa 31.12.2007). Hiljattain mm. Hämeenlinnan Vihreät ovat ottaneet asiaan kantaa (www.hameenlinnanvihreat.fi). Haluamme heittää omat lisämausteemme keskusteluun.

Vaadimme, että Eteläranta tulee suunnitella viihtyisäksi, tiiviiksi ja ekologiseksi. Lähtökohdat ovat hyvät. Suunnittelukilpailun ja muun uuden materiaalin avulla sijainniltaan otollisen alueen voi – sen nykytilan huomioiden – suunnitella ja rakentaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Asunto- ja liikerakentamisen mielekäs sijoittelu ja keskinäinen painotus on tärkeää. Moottoritietä ei pidä kattaa, vaan uutta liiketilaa mahtuu tarpeeksi muualle, mm. Etelärannan alueelle.

Rantareitin tulee säilyä jatkuvana koko rannan matkalta. “Kaikkien hämeenlinnalaisten olohuoneena” se on pidettävä mahdollisimman luonnollisena, vehreänä ja elävänä yhtenäisin viheraluein, ja sen varrelle voi sijoittaa esim. kuppilaa, puotia tms.

Kaupunkikuvallinen vaikutelma etelästä päin katsottaessa on erityisen merkittävä. Ylisuuret rakennusmassat eivät anna hyvää ja totuudenmukaista vaikutelmaa, toisin kuin viihtyisä ranta-alue ja korkeatasoinen “ihmisen kokoinen” arkkitehtuuri. Talojen kerrosmäärä tulee rajoittaa enintään kuuteen ja lähelle rantaa toivomme tätä matalampiakin rakennuksia. Täyttömaata soisi käytettävän harkiten lähinnä viherrakentamiseen ja tarvittaessa vähissä määrin Paasikiventien eteläpuolella.

Hämeensaaressa on huomioitava tuleva suurkunta, logistiikka ja kokonaisekologia. Uimahalli ja palloilukentät tulee säilyttää paikoillaan aluetta kehittäen. Hämeenkaaren tontin käyttäisimme asuntorakentamiseen. Pienimuotoisimmat sen toiminnoista voivat sijoittua muualle keskustaan. Suuria joukkoja houkuttelevat urheilutapahtumat kuten lentopalloturnaukset sopivat keskustan ulkopuolelle. Päätöksiä tehtäessä pitää tarkastella nykyisiä käyttäjämääriä lajikohtaisesti. Erityisesti on huomioitava suuri ryhmä rytmisen voimistelun harrastajia, joille tarvitaan tarpeeksi korkea halli.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä suunnittelu- että rakennusvaiheessa pitää ehdottomasti turvata mahdollisuudet hyödyntää ekologisia energiaratkaisuja, kuten aurinkoenergiaa ja alueelle sopivia lämpöpumppuja. Etelärannassa nämä mahdollisuudet ovat erinomaiset. Aluehan rajoittuu etelässä Vanajaveteen. Esimerkiksi käy soveltuvin osin Vaasan asuntomessualue 2008. Siellä sähkön ja lämmön tuotanto ja kulutus tapahtuvat samalla alueella. Energiaa tulee maisemoidulta kaatopaikalta biokaasuna sekä merenpohjan lämpövarastoista (http://asuntomessut.vaasa.fi/Default.aspx?id=485636).

Rantareitin ohella olennaisia ovat kevyen- ja joukkoliikenteen kattavat verkostot sekä pysäköinnin mielekäs sijoittelu. Kevyen liikenteen reitit tulee suunnitella toimiviksi alueella paitsi itä-länsi-suunnassa myös pohjois-etelä-suunnassa. Näin hyötyliikunta lisääntyy, ruuhkat vähenevät ja hiilidioksidipäästöt pienenevät. Pysäköinti kannattaa järjestää kenttien sijaan esim. rakennusten pohjakerroksiin, kuten kerrostalossa osoitteessa Hämeentie 1.

Osana nykyaikaista rakentamista vaadimme ympäristövaikutusten selvittämistä ja ennakoitujen haittojen torjuntaa Etelärannassa. Tällaisia haittoja ovat mm. Paasikiventien varren nykyisille ja uusille asukkaille mm. liikenteestä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat sekä Etelärannan vanhoissa sedimenteissä mahdollisesti olevat vahingolliset aineet, jotka voivat uhata järviluontoa rakentamisen yhteydessä (ks. Timo Naapurin kirjoitus HäSa 27.2.2008).

Jenna Pasanen
Markus Rimón