Vihreä valtuustoryhmä, 5.5.2008
Päivi Sieppi, valtuustoryhmän pj.

Asemakaavan muutos, keskustan länsireuna, 10 §

Asemakaavan muutokselle asetetut tavoitteet ovat kannatettavia. Valitettavasti nyt esittelyssä oleva asemakaavaehdotus ei ole yltänyt tavoitteisiin, vaan se on osin ristiriitainen asetettujen tavoitteiden samoin kuin kaupunkirakenteen strategiatyön tavoitteiden kanssa.

Käyn seuraavassa joitakin ristiriitaisuuksia tavoitteiden ja toteutuksen osalta läpi.

• Tavoitteena oli yhdistää moottoritien erottamat kaksi kaupunginosaa. Uusi asemakaava ei tuo yhtään lisää yhdistäviä reittejä kaupunginosien väliin. Kevyen liikenteen osalta uusi kaava jopa heikentää tilannetta ja tekee estevaikutuksen, koska Kaivokadun ja Eureninkadun katualueet levenevät. Kasarmialueelta katsottuna valtava seinärakenne ja takapihamainen huoltoalue ilman sisäänkäyntiä kauppakeskukseen ei lisää yhdistävyyttä keskusta-alueeseen.

• Tavoitteena oli ydinkeskustan kaupallisten lisätilojen sijoittaminen toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupan asiantuntija Tuomas Santasalo toi omissa selvityksessään selvästi tietoomme, että moottoritien päälle sijoitettava kauppakeskus on keskustan kaupallisen ydinalueen ja jopa sen reuna-alueen ulkopuolella. Houkuttelevaa kauppaympäristöä torilta moottoritien päälle asti ei ole helppo saada aikaan. Nyt ei ole olemassa edes suunnitelmia sen toteuttamiseksi.

• Tuomas Santasalon selvitykset osoittivat lisäksi, että tarvittavia liiketiloja ei ole järkevää sijoittaa kaikkea yhteen rakennukseen.

• Tavoitteena oli lisätä uuden, viihtyisän keskusta-asumisen tarjontaa. Asemakaavan perusteella ei tavoite viihtyisästä asumisesta toteudu ainakaan ympäristön ja näkymien suhteen. Kerrostalokaava on todella tehokas, väliin jää minipihat, joihin aurinkokaan ei taida päästä paistamaan. Samaan aikaan meillä on vireillä etelärannan kaavoitus asuntorakentamiseen – kumpaakohan aluetta tulevat asukkaat pitävät ympäristöltään viihtyisämpänä.

• Kaupunkirakenteen strategiatyössä rakentamisen painopiste asetettiin selkeästi Paasikiventien varteen, keskustan eteläreunaan ja Kantolanniemen suuntaan. Ei moottoritien päälle.

• Tavoitteena oli korkeatasoisen, vahvaa identiteettiä luovan kaupunkikuvan aikaansaaminen. Identiteetistä voi tulla vahva, mutta ainakin täysin erilainen muuhun kaupunkirakenteeseen tai kaupungin historiaan verrattuna. Tavoitteena oli myös parantaa keskustan kaupallista asemaa suhteessa Tiiriöön.  Miksi nyt halutaan tuoda Tiiriön rakennustapa keskustaan rakentamalla täysin nykyisestä kaupunkirakenteesta poikkeavasti. Kerrosala on yli kuusi kertaa suurempi kuin viereisen Tavastilan.

Hämeenlinnan kaupungin ja yritysten suhde on erikoinen. Tässäkin tapauksessa yritysten kanssa kiirehdittiin tekemään sopimus vuonna 2002, jonka jälkeen aloitettiin niin sanottu tavoitteiden määrittely ja selvitysten teko. Toisin on muualla. Helsingin Sanomat kirjoitti vastikään pääkirjoituksessaan Vantaan vastaavanlaisesta hankkeesta näin: ”Kaupunki ei ota riskejä vaan myy maansa hyvällä hinnalla taholle, joka sitoutuu tietyssä aikataulussa kauppakeskuksen rakentamiseen.” Kauppakeskusta suunnitellaan moottoritien viereen. ”Hurjimmissa suunnitelmissa moottoritie katetaan.” Meillä kaupungin kassaan ei kerry rakennusoikeuden luovuttamisesta euroakaan – sen sijaan kuluja kaupungille tulee vähintään 10 miljoonaa euroa. Riski kaupunkirakenteeseen sopimattomasta rakentamisesta on suuri – siitä saavat ihmetellä nykyiset ja tulevat asukkaat vielä pitkään.

Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten Vihreä valtuustoryhmä esittää asemakaavan hylkäämistä ja sen palauttamista uudelleen valmisteluun.