Hämeen maakuntavaltuusto

Valtuustoaloite 29.11.2010

Päivi Sieppi

Ympäristöasioiden painoarvo on kasvanut viime vuosien aikana vahvasti, ja ympäristöasioilla on tulevaisuudessakin yhä merkittävämpi rooli niin yritysten kuin yhteisöjenkin toiminnassa. Euroopan komissio hyväksyi juuri niin sanotun viidennen koheesioraportin, joka linjaa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa seuraavalla budjetti- ja ohjelmakaudella vuoden 2013 jälkeen. Tulevaisuuden haasteista raportti nostaa esiin mm. ympäristökysymykset. Euroopan eri alueilla tämä tarkoittaa erilaisia painotuksia aina ilmanlaadun parantamisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen tai uusiutuviin energialähteisiin panostamista. Myös rahoitusta suunnataan varmasti jatkossakin ympäristön kestävään kehitykseen ja vihreään teknologiaan. Ympäristöteknologia voisi olla yksi tulevaisuuden työpaikkoja tarjoavista sektoreista Hämeessä. Ilmastonmuutos on toisaalta esimerkki ilmiöstä, jonka torjuntaan tarvitaan monialaista ymmärrystä ja eri alojen yhteistyötä, jotta tuloksia saataisiin aikaiseksi riittävän nopeasti.

Hämeen maakunnan osaamispohjaa halutaan vahvistaa monien toimijoiden yhteistyöllä Häme Open Campus –konseptin puitteissa. HOC voisi olla suunnannäyttäjä myös maakunnan eri toimijoiden  ympäristöosaamisen koordinoijana ja kehittäjänä.

Maakunnan liittoja ohjaavan lain perusteluissa liittojen uudeksi tehtäväksi on asetettu alueellisten ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmien koordinointi. Liitoilla on yhteensovitustehtävä, joka koskee em. alueellisten suunnitelmien laatimista ja suunnittelun yhteensovittamista maakunnan suunnittelun kanssa. Alueellista ympäristökasvatustehtävää on aiemmin koordinoinut Hämeen ympäristökeskus. Organisaatiomuutoksen myötä ELY:n toiminta ympäristökasvatuksen koordinoinnissa on hiipunut. HOC-konseptin ympäristöteeman alle voisi sovittaa yhtenä kokonaisuutenaan myös ympäristökasvatuksen, jolloin liitolle annettu tehtävä hoituisi tätä kautta. Tätä liiton yhteensovitustehtävää varten on varmistettava asianmukainen resursointi (työaika, asiantuntijuus, tekninen tuki).

Uudenmaan maakuntaohjelmassa ympäristöasiat ja ympäristökasvatus ovat vahvasti esillä. Päijät-Hämeen kunnista varsinkin Lahti on profiloitunut ympäristöasioilla. Kaupunki on nostanut kaksi osaamisaluettaan keihäänkärjiksi: ympäristön ja muotoilun. Kanta-Häme ei saisi jäädä jälkeen naapurimaakunnista ympäristöosaamisessa, vaan sen tulisi ottaa kansainvälisten, kansallisten sekä omien kestävän kehityksen tavoitteiden ympäristönäkökulma vahvaksi kehittämisen kohteeksi. Suomessa ei vielä ole niin selkeästi ympäristöimagollaan profiloitunutta aluetta tai kuntaa, etteikö Kanta-Häme maakuntana ja jokin kantahämäläinen kunta vielä voisi sellaiseksi nousta. HOC voisi olla tässä uudenlaisen ajattelun synnyttäjänä.

Esitän valtuustoaloitteenani, että HOCin kehittämisessä ympäristöasiat otetaan yhdeksi keihäänkärjeksi ja asiaa ryhdytään määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti toteuttamaan eri toimijoiden yhteistyönä. Tavoitteena olisi Kanta-Hämeen profiloituminen ympäristöosaamisessa.

Päivi Sieppi

Liite: Lait, sopimukset, ohjelmat ja asiakirjat, jotka velvoittavat ympäristökasvatuksen, ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden edistämiseen.

-Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 20.11.2009/897: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on ….”tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoisuutta”.

-Laki alueiden kehittämisestä 29.12.2009/1651: Lain perustelut (10 §): Maakuntien liitoilla on yhteensovitustehtävä, joka koskee (mm.) alueellisten ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmien laatimista ja suunnittelun yhteensovittamista maakunnan suunnittelun kanssa.

– Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007: Ympäristökasvatuksen edistäminen on kirjattu sekä ympäristöpolitiikan että koulutus- ja tiedepolitiikan alle – “Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa.” Lisäksi ohjelmassa todetaan, että kansallinen kestävän kehityksen strategia toimeenpannaan.

– Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallisen kestävän kehityksen strategia (2006). Mm. “Kestävä kehitys tulee saada painoalueeksi opetusalaa ja varhaiskasvatusta koskeviin strategioihin ja tuki kasvatukselle ja koulutukselle muiden hallinnonalojen ja toimijoiden strategioihin.” (s.123)

– Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006–2014. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto. Strategiassa esitettyjen kehittämiskohteiden toimeenpanon on sisällytetty Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan (s.112-123) ja sen kautta hallitusohjelmaan.

– Nuorisolaki: 7 § (2006) Yksi osa-alue kunnan nuorisotyössä ja –politiikassa on nuorten ympäristökasvatus.

– YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005–2014 (Decade of Education for Sustainable Development) Tavoitteena saada kestävä kehitys maailman kaikkien valtioiden opetusjärjestelmiin vuosikymmenen kuluessa.

– Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi ”Vähemmästä enemmän ja paremmin.” (2005) Kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä mahdollisuuksia muuttaa nyky-yhteiskunnan toimintaa kestävämpään suuntaan. Osana ohjelmaa edistetään ympäristökasvatusta. Ohjelmassa todetaan ensimmäisen kerran ympäristökasvatuksen alueelliset yhteistyöryhmät ja kehittämiskeskusverkostot.

– Kasvata, ennaltaehkäise, valvo, korjaa. Alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön kehittämissuunnitelma. “Maakuntaralliraportti”. Anna-Liisa Kiiskinen & Jani Karjalainen. Suomen ympäristö 47/2006. Keski-Suomen ympäristökeskus. Julkaisu sisältää alueellisen ympäristökasvatusyhteistyön perusteet: alueelliset yhteistyöryhmät, kehittämissuunnitelmat ja ideoita kehittämis-/osaamis-/resurssikeskuksiksi.

– Århusin sopimus. (2004) Sitoudutaan edistämään ympäristökasvatusta sekä kansalaisten tietoisuutta ympäristöasioista ja omista vaikutusmahdollisuuksista.

– Perusopetuksen (2004) ja lukion (2003) opetussuunnitelmien perusteet. Kestävä kehitys on oma aihekokonaisuus, jota tulee noudattaa kaikkien oppiaineiden opetuksessa.

– YK:n Johannesburgin julistus kestävästä kehityksestä (2002). Määriteltiin opetus ja koulutus ratkaiseviksi tekijöiksi kestävän kehityksen päämäärien edistämisessä.

– Baltic Agenda 21E, Itämeren maiden opetusministerit (2002). Määrittelee koulutuksen yleistavoitteeksi sellaiset valmiudet, että kaikki kykenevät tukemaan kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

– EU:n kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma (2002). Tavoitteena lisätä kansalaisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä sekä panostetaan ennaltaehkäisyyn ja osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen.

– Rio de Janeiro, YK:n ympäristö – ja kehityskonferenssi, toimintaohjelma Agenda 21, 1992. Muodosti tärkeän pohjan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen suunnittelulle koko maailmassa.