Valtuustoaloite
Päivi Sieppi
31.1.2011

Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan tammikuussa 2001 ympäristöministeriön päätöksellä. Puistojen perustaminen mahdollistui, kun maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli asiaa koskevat säädökset. Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa – Hämeenlinnassa, Porissa, Heinolassa, Hangossa ja uusin Porvoossa. Ympäristöministeriön mukaan puistoja voi Suomessa olla enintään 10-12 kappaletta.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan lain mukaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

Ympäristöministeriö on laatinut neljä arviointikriteeriä, joiden tulee täyttyä kansallista kaupunkipuistoa perustettaessa. Kriteerien avulla tarkastellaan hakemuksen kohteena olevan alueen sisältöä, laajuutta ja eheyttä, ekologisuutta, jatkuvuutta sekä kaupunkikeskeisyyttä.

Kansallisen kaupunkipuiston 10-vuotisjuhlaan sopivana aloitteena me allekirjoittaneet esitämmekin, että

• Hämeenlinnan kaupunki lähtee selvittämään kansallisen kaupunkipuiston laajentamisen edellytykset vielä kuluvan vuoden aikana.
• Hämeenlinnan kaupunki profiloituu kansallisen kaupunkipuisto – omaisuuden edustavimpana haltijana Suomessa.

Kansallisen kaupunkipuiston laajennus tukisi myös kaupunkistrategian arvoja.

Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa on kymmenen kuluneen vuoden aikana kunnostettu rakenteellisesti tehokkaasti. Meillä on kaupunkirakenteessa myös kunnostettuja puistoja, jotka eivät vielä kuulu kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Voisi olettaa, ettei jatkossa alueen laajennuksenkaan jälkeen kansallisen kaupunkipuiston kunnostukseen ja hoitoon ole tarvetta sijoittaa niin paljon resursseja kuin tähän asti on tehty. Kansallista kaupunkipuistoa voidaan jatkossa kehittää myös lisäämällä sen edustavuutta ja kehittämällä aluetta sisällöllisesti. Tähän puiston laajentaminen antaisi hyvän mahdollisuuden.

Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluvaiheessa oli esillä monia vaihtoehtoja, joista sitten valittiin suppeahko rajaus. Mahdollisia laajennusalueita voi tarkastella moneen suuntaan: etelään (Vanajan kirkon ympäristö, Norjanmäen seutu jatkuen Ahveniston harjualueelle ja Hattelmalan järvelle), kaupunkikeskustan suuntaan (Sibeliuspuisto, Tori- ja Kirkkopuisto) tai pohjoiseen Katajiston kartanon suuntaan.

Päivi Sieppi