Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku – sanonta pätee myös ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
Kestävästä taloudesta ja turvallisuudesta on huolehdittava, mutta emme voi jatkaa luonnon kantokyvyn kustannuksella. Ilmasto- ja luontovelka on erääntynyt maksettavaksi.
Ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen ja ympäristön tilan parantamiseen ovat erilaisia eri puolilla Suomea.
Omaa osuuttaan ei voi missään jättää tekemättä vedoten Kiinaan tai Intiaan. Mihinkäs ne temut krääsänsä valmistavat ja rahtaavat? Suuri osa maailman päästöistä syntyy juuri länsimaisesta kulutushysteriasta.
Ruokajärjestelmän ongelmat, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, eläimistä ihmisiin siirtyvät taudit, uuden pandemian riski sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat konfliktit ja kriisit ovat todellisia uhkia, jotka koskevat jo koko maailmaa.
Omaa osuuttaan ei voi missään jättää tekemättä vedoten Kiinaan tai Intiaan.
Elämme historian käännekohdassa ja monet vakaina pitämämme asiat murenevat vauhdilla. Samaan aikaan olemme pysäyttämässä ilmastonmuutosta, luontokatoa ja käynnissä olevaa sukupuuttoaaltoa.
Viime viikot näyttävät siltä että demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat vauhdilla luisumassa uhanalaisten listalle.
Planetaarinen hyvinvointi perustuu ymmärrykseen ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä. Luonnon järjestelmät ylläpitävät kaikkea elämää tällä planeetalla ja ihminen on yksi osa lajikirjoa. Olemme kaikki täysin riippuvaisia luonnon elinvoimaisuudesta.
Tutkimustieto osoittaa, että luonnolla on positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen auttaa palautumaan stressistä, parantaa mielialaa ja alentaa verenpainetta. Luonto rauhoittaa, hellii aisteja ja antaa tilaa ajatuksille.
Yritykset ja järjestöt ovat jo tarttuneet toimeen ja asettaneet kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita kuin yksikään valtio on kyennyt tekemään. Yhä suurempi osa ihmisistä on valmis kantamaan oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Jokainen meistä voi tehdä osansa, niillä rahkeilla mitä on käytettävissä. Liikunta tukee hyvinvointia, joten kävely ja pyöräily kannattaa ottaa osaksi arkea.
Kiertotalous luo uusia työpaikkoja ja innovaatioita, joten omat roskat kannattaa lajitella oikein. Tavaroiden korjaaminen ja kierrättäminen kannattaa, sen sijaan että aina ostaa upouutta (krääsää). Ja kun ostaa, hankinta kannattaa tehdä kestävästi ja vastuullisesti. Vähemmän on enemmän.
Ja mitä porkkanoihin tulee, kasviperäisen ruoan lisääminen omalle lautaselle on terveysteko. Ateria kerrallaan, omia makuhermoja kuunnellen.
Terveelliset elämäntavat ovat myös ilmasto- ja luontotekoja. Luontoäidiltä on luvassa vain keppiä, jos emme pysty maksamaan ylikulutuksella kertynyttä velkaamme takaisin.
Kirjoittaja Mirka Soinikoski on valtuutettu (vihr.), Hämeenlinna.
Julkaistu Kaupunki uutisissa 11.2.2025