Kategoria: Blogi

  • Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

    Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

    Hämeenlinna harkitsee painotetun opetuksen kokeilua. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätti jatkaa pilotin valmistelua äänin 6–5. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme toukokuussa tarkemman ehdotuksen siitä, millaisella mallilla Hämeenlinnassa voitaisiin testata jotain uutta tapaa tarjota syventäviä opintopolkuja lapsille ja nuorille. Nykyäänkin Hämeenlinnassa on tarjolla englantipainotettua opetusta Seminaarin ja Nummen kouluissa. Ihan uudesta asiasta ei siis ole kyse. Suurin…

  • Pääkaupungista olisi otettava oppia ruokalinjauksiin

    Pääkaupungista olisi otettava oppia ruokalinjauksiin

    Onnittelut Helsingin kaupungille, joka päätti vähentää lihan ja maidon hankintoja puolella vuoteen 2030 mennessä! Helsingissä aloite sai laajaa kannatusta ja esimerkiksi keskustan valtuustoryhmä äänesti sen puolesta, Hämeenlinna sen sijaan sai tammikuun kaupunginvaltuustossa vaivoin sovittua epämääräisestä linjauksesta, joka kääntää huomion pois ruuan päästöistä, rajaa maitotuotteet ulos tarkastelusta eikä ainakaan tällä erää aseta minkäänlaisia mitattavia, määrällisiä tavoitteita…

  • Kasvispainotteisuuden lisääminen vaihtui rajaamiseksi – mitä valtuusto päätti kasvisruoka-aloitteesta 9.2.2026?

    Kasvispainotteisuuden lisääminen vaihtui rajaamiseksi – mitä valtuusto päätti kasvisruoka-aloitteesta 9.2.2026?

    Pettymys on suuri. Valtuusto päätyi ratkaisuun, joka ei aseta Hämeenlinnalle selkeää suuntaa lisätä kasvispainotteisuutta tai vähentää lihan käyttöä vuoteen 2035 mennessä. Lopputulos kertoo, että päätöksissä painoivat enemmän lyhyen aikavälin huoli menekistä ja vastareaktioista kuin tutkittu tieto, ravitsemussuositukset tai kaupungin omat ilmasto- ja luontotavoitteet. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsitteli 9.2.2026 valtuustoaloitetta kasvisruoan lisäämisestä, jonka Vihreiden ja Vasemmiston valtuustoryhmät…

  • Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

    Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

    Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää 7.2. kasvispainotteisuuden lisäämisestä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Esitys nostatti vastustusta Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.1.2026, kun asiasta kirjoitti valtuutettu(kok). ja kaupunginhallituksen jäsen Veli-Antti Silpola Hämeenlinnan Lammilta. Lihansyönnin jokapäiväisyys on historiallisesti poikkeuksellista. Lihankulutus on Lihatiedotuksen mukaan kasvanut Suomessa noin 50 % henkeä kohden 1970-luvulta lähtien. Paluu kasvispainoitteisempaan ruokailuun edistäisi sekä ihmisten että maapallon…

  • Varhaiskasvatuksen vaateraha lisäisi tasa-arvoa ja toisi ansaittua arvostusta työntekijöille

    Varhaiskasvatuksen vaateraha lisäisi tasa-arvoa ja toisi ansaittua arvostusta työntekijöille

    Kiitos toimittaja Markku Uharille tärkeän epäkohdan esiin nostamisesta pääkirjoitussivun Häsalainen-kolumnissa: Hämeenlinnassa lastenhoitaja voi nököttää loskassa tennareissa, vaikka vanhustenhoitaja saa sisätyöhönsä vaatteet (HäSa 24.1.). Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan tähän suoraa ratkaisua: varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Aloite tulee käsittelyyn helmikuun kaupunginvaltuuston kokoukseen. Aloite tulee käsittelyyn helmikuun kaupunginvaltuuston kokoukseen. Aloitteessa ehdotetaan, että vuosittain palkan päälle maksettaisiin vaaterahaa lastenhoitajille,…

  • Hyvinvointia ei ole ilman kasvua – vai onko?

    Hyvinvointia ei ole ilman kasvua – vai onko?

    Joulukausi on perinteiden aikaa. Omiin perinteisiini kuuluu tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Tasavallan presidentin puheessa oli tänä vuonna eräs väite, joka kiinnitti huomioni. Alexander Stubb totesi, että hyvinvointia ei ole ilman kasvua. Olin juuri edeltävänä yönä keskustellut ystävien kanssa degrowth-ajattelusta eli kohtuutaloudesta, jonka ytimessä on päinvastainen teesi: hyvinvointi nimenomaan täytyy irrottaa tietynlaisesta taloudellisesta kasvusta. Jotta ihmiset, eläimet ja ekosysteemit voisivat…

  • Rohkeammin kohti hiilineutraalia Hämeenlinnaa: Ilmastotoimet on nostettava seuraavalle tasolle

    Rohkeammin kohti hiilineutraalia Hämeenlinnaa: Ilmastotoimet on nostettava seuraavalle tasolle

    Vuoden 2025 hiilidioksidiraportti osoittaa, että Hämeenlinna on jo puolimatkassa hiilineutraaliustavoitteessansa. Kaupungin päästöt on saatu noin 51 % vuoden 2010 tason alapuolelle. Tällä vauhdilla 60 % vähennystavoite vuodelle 2030 näyttää saavutettavalta, mikä osoittaa ilmastotyömme tuottavan tulosta. Samalla CO2-raportti muistuttaa, että hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii lisäponnisteluja. Nyt ei ole varaa jäädä odottelemaan, vaan kaupungin on…

  • Sakkomaksu on kannustin, siispä kannustukaamme: Uskaltaisimmeko panostaa järjestöihin hämäläiskunnissa?

    Sakkomaksu on kannustin, siispä kannustukaamme: Uskaltaisimmeko panostaa järjestöihin hämäläiskunnissa?

    Kuntien maksamat sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä ovat kasvaneet ennätyssuuriksi vuonna 2025. TyöHämeen kunnat, eli Hämeenlinna, Hattula ja Forssan seutu, ovat marraskuun loppuun mennessä maksuvastuussa noin 12,7 miljoonan euron työttömyysmaksuista Kelalle. Maksua kertyy kunnille sitä enemmän, mitä useammilla työttömyysjakso pitkittyy. Sakkomaksu on siitä huono kannustin, ettei se huomioi kuntien ja alueiden välisiä suuria eroja siinä, miten paljon kunnan…

  • Seudullinen joukkoliikenne kannattaa: Vuorojen lisääminen Hämeenlinnan ja Forssan välille on askel oikeaan suuntaan

    Seudullinen joukkoliikenne kannattaa: Vuorojen lisääminen Hämeenlinnan ja Forssan välille on askel oikeaan suuntaan

    Hämeenlinnan ja Forssan väliseen joukkoliikenteeseen on viime aikoina saatu tervetulleita parannuksia. Vuorotarjonnan lisääminen on askel oikeaan suuntaan ja osoitus siitä, että kaupunkien välistä liikkumista voidaan kehittää myös kestävästi. Kokeilin itse kulkea työmatkan Hämeenlinnasta Forssan sairaalalle joukkoliikenteellä. Matka sujui hyvin ja osoitti, että joukkoliikenne voi toimia aidosti vaihtoehtona henkilöautolle tietyissä elämäntilanteissa ja työajoissa. Samalla se havainnollisti…

  • Puheenvuoro Hämeenlinnan LUMO-ohjelmasta 2026-2036

    Puheenvuoro Hämeenlinnan LUMO-ohjelmasta 2026-2036

    Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, Oli hienoa aloittaa tämä kokous Sibeliuksen syntymäpäivän muistelulla. Käännetään kuitenkin katseemme seuraavaksi Hämeenlinnan tulevaisuuteen. Me kaikki toivomme, että kaupunkimme kehittyy, kukoistaa ja kasvaa. Mutta mitä tämä tarkoittaa luonnon kannalta? Kun ihmisiä tulee lisää, etenkin kanta-kaupungin alueella yhdyskuntarakenne tiivistyy. Luonto jää entistä ahtaammalle, ellei sille anneta oikeissa kohdissa tilaa esimerkiksi kaupungin viheralueiden…

  • Evon retkeilyalueen kaava ei saa vaarantaa tiedekansallispuiston mahdollisuutta

    Evon retkeilyalueen kaava ei saa vaarantaa tiedekansallispuiston mahdollisuutta

    Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta käsitteli 11.11.2025 Evon retkeilyalueen kaavaluonnosta. Vihreät esittivät kaavan palauttamista valmisteluun. Kyse suunnitelmasta, joka vaikuttaa koko Evon tulevaisuuteen. Kaavaluonnos on herättänyt paljon kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton Hämeen piiri, Ilmastoisovanhemmat ja monet asiantuntijat ovat todenneet, että suunnitelma ei turvaa riittävästi Evon vanhoja metsiä. Myös luonnon monimuotoisuus ja herkkien alueiden säilyminen huolestuttavat. Rantarakentamista on arvosteltu, koska sitä pidetään…

  • Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Hämeenlinnan vuoden 2026 talousarviosta

    Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Hämeenlinnan vuoden 2026 talousarviosta

    Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat, Hämeenlinnan vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon nostaa esiin muutaman huomion vuoden 2026 talousarviosta. Talousarvio kuvaa sitä, millaiset talousraamit olemme valmiit hyväksymään, eli paljonko meillä jää vuoden 2026 jälkeen viivan alle. On helppo tunnistaa talousarviosta, paljonko ennakoimme ottavamme velkaa. Mutta tunnistammeko sitä, mitä muunlaisia velkoja ehkä kerrytämme? Ilmastovelkaa, hyvinvointivelkaa, korjausvelkaa?…